Kidet-talon pihapiiri ja Kukkivat Kedot ry

Irkun tiimi järjestää kesäisin Kuhmossa Kidet-talon vanhassa pihapiirissä pienimuotoisia kulttuuritapahtumia.

 

- Vanhassa hirsinavetassa on taidenäyttelyitä.

- Kukkivat Kedot ry hoitaa ketomaisemaa sekä järjestää yrttikursseja, mehiläistenhoitokursseja ja muita luontoaiheisia tapahtumia.

- Pihapiirissä järjestetään kesäisin musiikki- ja runo-ohjelmia sekä satutunteja.

 

Kidet-talon pihapiiri on sivussa liikenteen hälinästä. Siellä voit istua ikivanhaisen kuusen juurella ja kuunnella luonnon kamarimusiikkia. Voit kävellä pitkin mäkisiä kukkaketoja, ihailla perhosten kauniita siipiä ja kuunnella pääskysten liverrystä. Siellä tunnet olevasi jossakin kaukana menneisyydessä, sillä paikalla on asuttu jo 1700-luvulla.

 

Navetassa satutunnilla töissä Ypykän Kusti Iivantiirasta ja peikot Pöö ja Hörö.

 

Satutuntilaiset luontoretkellä

 

Kukkaketo ja jyväaitta

 

Vanha Kidet-talon viljankuivaamo ja kampakuusi

 

Kidet-talon mylly voi kertoa monta tarinaa

 

Kidet-talon isännän vanha voima - maamoottori jonka avulla on höylätty päreet, sahattu laudat, puitu viljat ja jauhettu jyvät jauhoiksi

 

Luhtiaitta, joka on toiminut 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alkupuolella vaatteiden säilytystilana ja kesäisin nukkumapaikkana

 

Pärekattotyömaa. Vanhoissa rakennuksissa on hyväkuntoiset pärekatot. Päreet on höylätty talon vanhalla pärehöylällä ja pärepuut haettu Kidet-tilan metsästä.

 

 

 Päreenhöyläystä keväällä 2012

 

 

 

 

Kidet-tilan ketoja kevätkesällä 2012

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kidet-tilan ketokuvia heinäkuussa 2012

 

 

 

 

 

 

 

Heinä-elokuun vaihteen töitä 2012

 

 

Syyskuussa 2012

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kidet-talon käytössä olleita esineitä jo 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kedot kukkimaan kommentti
Sotkamossa 26.9.2012
Irma Hannula

On hienoa, että olette kutsuneet minut tänne kertomaan Kukkivat Kedot yhdistyksen toiminnasta ja toiminnan tuloksista.
Kun keväällä puhkeavat hennot lehdet puihin, peipponen laulaa vanhassa pihakoivussa, mustarastas lurittaa huikean veisunsa nuoren haavan latvassa, ensimmäiset pääskyset liitävät etelästä ja hakevat pesäpaikkaa ja ensimmäiset leskenlehdet ja voikukat puhkeavat kukkaansa, niin kesä on jo ovella.

Kun 20 vuotta sitten Kuhmossa Kidet-maatilalla olosuhteitten muuttuessa, peltoja ei enää tarvittu lehmien ravinnoksi, isäntä tuli siihen tulokseen, että on viisainta jakaa tila viiden perheen omistukseen. Pihapiiri rakennuksineen jäi tilan isännälle, veljellemme Maunolle. Me päätimme niittää pellot, etteivät ne metsity. Kun heiniä ei kukaan tarvinnut, ajoimme ne metsän reunaan. Näin meni muutama vuosi.
Mauno-veli kuoli ja meidän oli nopeasti päätettävä, mitä pihapiirille teemme.
Siskot olisivat halunneet myydä pihapiirin, mutta minä en halunnut katkaista sukupolvien ketjua ja ostin Kidet-tilan kaikkine rakennuksineen.

Kaikki vanhat hirsirakennukset olivat huonossa kunnossa ja ensimmäinen urakka oli saada ne korjatuksi. Meillä oli myös peltojen niittämisestä huolehtiminen, joka vaati selvää rahaa. Oli oltava toimivia koneita, työvälineitä ja työn tekijöitä.
Kuuntelin keväisin radiosta kun siellä kerrottiin, että ketoavustuksia oli vielä hakematta. Aloin selvittää, miten meillä olisi mahdollista hakea ko. avustusta. Mielestäni meillä olisi ollut kaikki edellytykset avustuksen saamiseen.

Minulle tuli aina vesiperä, kyselinpä minä ketokorvausasiaa millä tavalla tahansa. Sanottiin, että me emme ole viljelijöitä, eikä alue ole rekisteröity järjestelmiin.
Niinpä tarjosimme peltoja eräälle lähistöllä asuvalle viljelijälle, jotta hän voisi hoitaa niitä ja hakea itselleen avustusta kyseessä oleville pelloille. Se olisi helpottanut meidän työtä. Kun olimme ympäri vuoden ansiotyössä, olisimme kaivanneet lomaakin. Yrittäjän lyhyt loma usein hupeni heinätöissä.

Maanviljelijää ei tarjouksemme kiinnostanut koska hän olisi joutunut hankkimaan ketoja varten sopivia koneita. Kyseessä olevaan työhön olisi pitänyt olla sorminiittokone ja haravakone. Viljelijällä oli murskaava niittokone, joka ei käynyt ketojen hoitamiseen.
Olimme taas lähtökuopissa.
Matti Partanen auttoi asiassa eteenpäin. Seuraavaksi hän selvitti, olisiko meillä mahdollisuus hakea ketokorvauksia hallinnassani olevan yritykseni Irkku Oy.n kautta. Sekään ei ollut mahdollista. Hän kertoi, että kylätoimikunnat voisivat hakea ketokorvauksia ja samoin yhdistykset.

Me perustimme Kukkivat Kedot yhdistyksen. Perustava kokous oli 29.12. 2008. Kukkivat Kedot ry. on pieni, mutta toimiva yhdistys. Yhdistyksen perustaminen on ollut myönteinen asia.
Jo ennen yhdistyksen perustamista järjestimme monena kesänä omatoimisesti mm. yrttikursseja, laulu- ja runoiltoja ja pihapiirissä oli kulttuurikierroksia vanhoissa rakennuksissa. Rakennuksissa oli esillä mm. kuvataidenäyttelyjä, postikorttinäyttely, 70-luvun vaate- ja hiusnäyttely.

Yhdistyksen perustamisen jälkeen toimintaamme on tullut lisää syvyyttä ja laajuutta. Olemme yhdistyksen aikana saaneet järjestää yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa yrttikurssin ja lumoretki-tapahtuman. Tilan rakennukset sisältöineen oli 2010 Kainuun museoviikon Kuhmon kohteena. Tänä kesänä järjestimme ketoillan. Paikalla oli kasviasiantuntijana Matti Partanen Pro Agria Kainuusta, Sari Leinonen kertoi tukiasioista ja Mariko Lingreen maiseman hoidosta. Tapahtumassa oli runsaasti osallistujia. Paikalla oli 47 henkilöä. Ilma oli kohtalainen ja vieraat nauttivat vanhasta kiireettömästä piha-alueesta.

Ilman yhdistystä emme olisi pystyneet järjestämään niin tietorikasta tapahtumaa.
Yhdistyksen kautta olemme oppineet monia asioita. Olemme oppineet oikealla tavalla hoitamaan pihapiiriä ja kukkivia ketoja. Ketoretkillä olemme oppineet tunnistamaan uusia lintuja, hyönteisiä ja kasveja.

Ketojen hoitamisen aikana on tullut esille pieniä, matalia kasveja, jotka ovat olleet pitkään kedoilta pois. Olemme niittäneet aluetta nyt 18 vuotta. Ensin hoidettava alue oli vajaa kolme hehtaaria ja yhdistyksen perustamisen jälkeen vähän yli 4 ha.
Olemme niittäneet sorminiittokonetta apuna käyttäen. Pihapiirissä on alueita, jotka on niitetty viikatteella ja käsin haravoiden. Ketojen niitto on tehty heinäkuun viimeisinä päivinä. Sitten kun heinät ovat kuivaneet kolme päivää, ne on pöyhitty haravakoneella, jotta siemenet karisevat maahan.

Olemme joutuneet keräämään kuivia heiniä metsän reunaan, koska kukaan ei ole niitä tarvinnut. Nyt kolmena peräkkäisenä kesänä on joku viljelijä hakenut kuivia heiniä karjalleen. Tänä kesänä heiniä haki naapurin nuori viljelijä lihakarjalleen ja kehui, että kylläpä söivät makeasti.
Meillä oli tänä kesänä paljon onnea sään suhteen. Tuoksusimake kuivi pellolla ja levitti uskomattoman hienon heinän tuoksun koko ketoalueelle.

Olemme laittaneet ketoalueen puihin ja metsän reunoihin linnuille 15 pesäpönttöä. Alueella onkin paljon lintuja. Jokainen pönttö on saanut asukkaat. Sisiliskot viihtyvät vanhojen rakennusten seinustoilla ja sammakot asuvat kosteikoilla. Kukkakedoilla on paljon monenlaisia hyönteisiä ja upeita perhosia. Kauniina päivänä linnut lentelevät ketojen yllä saalista hakien. Kun kauniina kesäpäivänä kävelee keskellä kukkapeltoa, olo tuntuu epätodelliselta. Voi aistia silmin ja korvin ja hengittää keuhkoihin raikasta tuoksua.

Ketojen niittämisen jäljet näkyvät. Esimerkiksi navetan takana olevaa aluetta emme olleet niittäneet, koska se ei ollut meidän maata. Se oli ollut joskus peltona ja myöhemmin laidunmaana. Kun kolme vuotta aloimme niittämään peltoa, siellä kasvoi miehen mittaista horsmaa. Nyt, muutaman vuoden kuluttua pellolla kasvaa kurjenpolvia.
Aikaisin alkukesästä eteläisellä rinnepellolla kasvaa ja kukkii iloisen värinen voikukka sekä keto-orvokit ja rakennuksien seinustoilla kevättaskuruohot. Vaikka voikukkaa moititaan rikkaruohoksi, sen osia voidaan käyttää ravinnoksi. Se on hunajainen kasvi ja aurinkoisina päivinä iloisen ja kauniin näköinen.
Puna-ailakit ja kurjenpolvet kukkivat kilpaa kesäkuun puolenvälin maissa. Kesäkuun lopussa alkavat kukkia päivänkakkarat ja heinäkuussa kissankellot.
Neljä vuotta sitten vanhan jyväaitan kupeessa kasvoi villivadelmia niin tiheässä, ettei läpi tahtonut päästä. Huomasin vadelman juurella mansikanlehtiä. Otin seinältä vanhan viikatteen, liippasin sen ja niitin pois koko vatukon. Tänä kesänä vadelma-alueella on ollut runsaasti pieniä ihanan makuisia mansikoita. Pihapiirissä kasvaa mm. noidanlukkoja ja eteläisellä, suojaisella rinnepellolla, metsän reunassa ahdekaunokkia. Tänä kesänä ahdekaunokki ei jostakin syystä kukkinut. Ruusuruohot vetävät puoleensa mehiläisiä ja muita mettä tonkivia hyönteisiä. Tuoksusimaketta kasvaa niin runsaasti. Sitä voisi kerätä, kuivattaa ja laittaa vaikkapa liinavaatekaappiin raikasta tuoksua antamaan. Alueella on paljon erilaisia kasveja, joita en valitettavasti vielä tunne, mutta pikkuhiljaa opin lisää.

Kukkivat Kedot yhdistys on rikastuttanut luontotietämystämme. Olemme oppineet hoitamaan ketoja ja tunnistamaan enemmän kasveja, lintuja ja hyönteisiä Olemme nauttineet yhdessä tekemisestä ja työmme tuloksista.
Varhain keväällä kaikki linnunpöntöt on puhdistettava, jotta pesiminen onnistuisi.
Pöntöt on rakennettu niin, että ne voi avata pohjasta ja tiputtaa vanhat pesät pois. Viime keväänä puhdistettaessa huomasimme, että vain yksi 15. pöntöstä oli ollut ilman asukkaita.

Alueella on 10 vanhaa hirsirakennusta, jotka on korjattu. Niitä on kengitetty, laitettu lattioita ja kattoja. Olemme höylänneet päreitä ikivanhalla pärehöylällä ja käyttäneet päreet kattoihin. Olemme keränneet vanhoja auroja, karheja ja muitakin työvälineitä suojaan korjattuihin rakennuksiin ja järjestelleet vanhat tavarat siististi ojennukseen, jotta niitä voisi paremmin, tavaroista kiinnostuneet tutkia ja ihmetellä.

Yhdistyksessä on huonojakin puolia.
On huolehdittava talkoopäiväkirjoista, pidettävä kokoukset, tehtävä pöytäkirjat, kirjanpito ja huolehdittava taloudesta. On täytettävä ketohakemukset ajallaan ja yrittävä ymmärtää monimutkainen paperiviidakko ja kiemuraiset hakemukset. Yhdistyksen ne on tehtävä joka vuosi uudelleen.
Yhdistyksen perustamiskulut ja suunnittelumaksuihin meni 541,90 euroa.
On kohtuutonta, että ne jotka omistavat vanhoja maalaispihapiirejä, eivätkä ole maanviljelijöitä ovat kokonaan eri asemassa, kun jaetaan ketokorvauksia. On kaikkien ilo, että maisemat pidetään siistinä.

Heinähangot, haravat viikatteet ja muut ketojen työvälineet saavat nyt huilata kevääseen. Talven aikana mietimme mitä ensi kesänä teemme ja aistimme menneen kesän ketotunnelmia.
.
 

Yhteystiedot

Irkku Oy / Irma Hannula

Savelantie 136

84101 Ylivieska

 

Y-tunnus: 1076816-0

Gsm: 050-3024795

Email: irma.hannula@pikkuirkku.fi

 

 

 

Sivukartta

 

Palvelun toteutus: JPmedia